Page 8 - Seutulainen - Meidän Kesä 2019
P. 8

Auta lepakkoa



        asumaan


        pihassa








          L      epakko voi syödä   Kestopöntöstä iloa
                 yhdessä yössä yli  pitkään
                 2 700 hyttystä.
        Nahkasiiville maistuvat myös   Tampereen Luontokaupassa
        yöperhoset,  joista  monien   Laukontorin laidalla on laaja
        toukat syövät viljely- ja puu-  valikoima erilaisia luontoystä-
        tarhakasveja.            vän tarvikkeita. Lepakkopönt-  Mirja Linnas Tampereen Luon-  vapönttö estää villikissoja ja
           Ihmisen ja lepakon rinnak-  töjen joukosta löytyy muun   tokaupasta.     pienpetoja pääsemästä käsiksi
        kaiselo on molempia hyödyt-  muassa kestävästä ja hengit-  - Samasta puun ja betonin   poikasiin.
        tävä asia. Kuitenkin lepakoille   tävästä puun sekä betonin   seoksesta valmistetaan pe-
        sopivia paikkoja on nykyään   sekoitteesta valmistettuja asu-  siä myös linnuille. Hengittävä   (Lähteet: Suomen Lepakkotie-
        aiempaa vähemmän. Lepakoi-  muksia. Pöntöt on valmistettu   ja kestävä seos kestää tikan   teellinen yhdistys ry, Tampe-
        den luonnolliset asuinpaikat   Saksassa ja niillä on 60 vuo-  ja oravan. Niin sanottu Tur-  reen Luontokauppa)
        ovat harvenemassa, koska   den takuu.
        hoidetuista metsistä on tapa-  Lepakon asumus ripuste-
        na siivota sairastuneet ja kuol-  taan puuhun tai rakennuksen   Lepakot ovat jyrsijöiden jälkeen maailman lajirik-
        leet puut pois.          seinälle vähintään 3-4 metrin   kain nisäkäslahko. Ne ovat ainoita aidosti lento-
           Metsälepakko ja isolepak-  korkeuteen. Esteetön vaaka-  kykyisiä nisäkkäitä.
                                                               Suomessa elää 13 lepakkolajia, joista viittä
        ko, kuten myös vesisiippa,   tason lähestymisreitti tulee   tavataan yleisesti maamme etelä- ja keskiosissa,
        pikkulepakko ja korvasiippa,   varmistaa.            loput ovat harvinaisempia. Pohjanlepakko (Eptesi-
        ovat tyypillisiä metsässä asu-  - Lepakonpesät, kuten   cus nilssonii) elää pohjoisempana kuin mikään muu
        via lepakkolajeja. Ne suosivat   kaikki muutkin pesät, on hyvä   maailman noin 1200 lepakkolajista.
        suljettuja lepakonpönttöjä,   puhdistaa säännöllisesti. Le-  Kaikki Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä ja
        samoin kuin luonnossa ne ha-  pakonpesiä on sekä seinään   suosivat saalistusmaastoinaan metsäisiä ja kulttu-
        keutuvat esimerkiksi tikan te-  että puuhun kiinnitettäviä, ja   urivaikutteisia alueita. Toisaalta hyönteisravintoa
        kemiin onkaloihin ja onttoihin   molemmissa malleissa huolto   on runsaasti tarjolla erityisesti vesistöjen lähellä.
        puunrunkoihin tai oksiin.  onnistuu helposti irrotettavan   Vain pohjanlepakko on todellinen joka paikan laji –
                                 etupaneelin kautta, kertoo   se lentää niin kivikaupungissa kuin tunturipurojen
                                                             varsillakin. Suuret aukeat kuten peltolakeudet tai
                                                             avohakkuut eivät lepakoille yleensä kelpaa.
                                                               Lepakot ovat aktiivisia pääsääntöisesti yöaikaan.
                                                             Linnun lentoon verrattuna lepakon lento vaikuttaa
                                                             vaivalloiselta ilman kauhomiselta, mutta tosiasiassa
                                                             se on hyvin tarkkaan hienosäädelty ja tehokas tapa
                                                             liikkua. Paikallaan lentävä lepakko kuluttaa vähem-
                                                             män energiaa kuin samalla tavalla ruokaileva kolibri
                                                             tai kiitäjä-perhonen.
                                                               Lepakoilla on kyky hahmottaa ympäristöään ais-
                                                             timalla esineistä kimpoavia ultraääniä. Ne päästävät
                                                             korkeita ultraäänipulsseja saadakseen selville mitä
                                                             ilmatilassa on. Lepakko pystyy arvioimaan kohteen
                                                             etäisyyden siitä, miten pitkään ääni-impulssin pa-
                                                             laaminen kestää.
                                                               Lepakot kaikuluotaavat yleensä 20–100 kHz:n
                                                             taajuudella. Hyväkuuloiset ihmiset saattavat kuulla
                                                             isolepakon (Nyctalus noctula) kaikuluotausäänen,
                                                             joka on melko matalataajuista.


                                                         8
   3   4   5   6   7   8   9   10   11   12   13